 |
| waikeemmax waan käy kesän edetessä saaliin saaminen kaswuston läpi rantsuun kuiwille |
waikka edellinen kalastusmatka olikin päättynyt saman wuorokauden puolella oli lauwantaina kesäkuun yxtoistas päiwänä iltapäiwällä puol kolmen aikaan wastustamaton halu lähteä lepäilemään aamupäiwän touhustelun ja neljän tunnin ööunen jälkeen Tuusulanmeren rantaan onkikamixejen kanssa. Jaeiku kalastus"lepo"tuoli walmiix ja kankut paikalleen.
Homma oli siinä. Jaeiku odotteleen. No wähä ansoja kalojen waralle wirittelin jos joku sattuis kuitenkii kuten edellisenä päiwänä Hesassa olewan yhteistyöhaluinen ja nälkäinen. Pohjamaissitsydeemi odottaan tuttuun tapaan karppi-/suutarikalaa ja kohotsydeemi myös maisilla odottaan iha mitä waan, waik haukee.
Wirittelin siinä kuitenkii joutessani laiskana miehenä jonninmoisen "wapatelineen" pystyyn pohjamutaan pitääxeni wawan kärjen ja siiman koholla ulpukkkojen lehdyköistä. Siiman sotkeutuminen niihin waikeuttaisi wielä enemmän saaliin rantauttamista.
Saihan siinä sitten odotella. Tärppejä oli, mut maissit waan katos kohon alta ilman koukkuun tarttumiseja.
Waihdoin sitten matoon ja hip hei. Parin tunnin istuskelun jälkeen eka kalani, pasuri, lensi kaswuston yli kuwattawaxi ja wapautettawaxi.
Siinä niitä sitten wapautui useempiakii yxilöitä kaswuston takia, pasurii ja sorvaa, yx melko warmasti KOOBEEIIÄMMÄsorva just ennneku sain sen haawiini. Noeise mitään. On aikaa yritellä wielä monta kuukautta sitä ISOo. Siinä wälissä oli kamuni Larekin tullu sowitusti noin klo kuuwentoista aikaan seuraxeni ja hänelle lainaamallani setillä nosteli kaloja ihan eri tahtiin ku meitsi. Ahven. kiiski, särki, pasuri, lahna oli lajikirjo. No hän kyl waihteli paikkaa ku meitsi waa lökötteli aurinkonlämmöstä naattien tooliissaan. Periaate oli et kyl ne osaa uida hakemaan ruokaa. Noin puoltoist tuntii ekasta kalasta sain wihdoin seuraawan kalan kaswuston yli taas rantanurmikolle. Ja se oli sorva.
 |
| SUPERKAUNIS SÄRKIKALAMME |
Seittemän aikaan illalla rupes homma riittämään. Pohjatsydeemikilikello oli pari kertoo hennosti ja wienosti yrittänyt helähtää. Toisen kalani (sorva) jälkeen tuli wielä muutameja pasureita ja sorveja, mut olin jo niin kypsää kauraa kiitos kahden helteisen kalastusiltapäiwän, että en jaxanut jäädä odottelemaan josko iltasyönti wielä paranisi waan kasasin kimpsut ja kampsut kasaan ja polkaisin himppeen. Seuraawax päiwäx oli jo taas tiedossa uus reissu. Siitä ehkä joku rapsan poikanen saattaapi ilmestyä ihmeteltäwäx. Siis ainaskii itelleni muistox et missä/milloin/mitä/kenen kaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti