arskaa KBIM -> 144,075

no enmpä kexiny mukawanmpaakaa tekemistä kauniina,

aurinkoisena mutta tuulisena kesäpäiwänä ku lähtee wiettämään aikaa Tuusulanmeren tuttuihin maisemiin Huilin ojan järwen puoleiseen päähän.


http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=karppisuutarisorvamesta&srs=EPSG%3A3067&y=6705151&x=394519&lang=fi

Puoli neljän pintaan parkkeerasin fillarini wapatelineexi pohjaonkitsydeemeilleni ja persauxeni kalastusistuimeeni.

Siinä sitten aika kuluikin pikkasen yli kahexaan saman päiwän iltaan. Wäliin mahtui paljonkii kaikenlaista tapahtumaa. Alkuun aloitin laittamalla kaxi pohjaonkitsydeemiä maissilla warustettuna karppeja ja suutareita warten. Mixei ISO sorvakin woisi erehtyä. Pintaonkella laitoin myös maissia koukkuun. Maíssit eiwät waan olleet pariin päiwään käwässeet pakkasessa joten niiden pehmeys sai ne irtoamaan tosi helposti tärpin sattuessa. Waihdoimpa siis matoon. No se autto tartuttamaan lahnan, kiisken ja ahvenen.

Waan sorvat loistiwat poissaolollaan. Päätin siis siirtyä takaisin syöttämään joitain nälkäiseja otuxeja helposti koukusta mukaan lähtewillä maissipaloilla. No se kannatti, wihdoin sinnikkyys palkittiin ja kaunis sorva suoritti näyttäwän maihinnousun maissinpala wielä suupielessään.

No siinä sitten riitti riittäwästi tapahtumeja wedessä ja rannallakin kun tuttuja ja tuntemattomejakin käwiwät turisemassa. Sorvaa nousi satunnaisesti purskeina kun parwi osui uimaan kohdalle. Sinä iltana laiskana en jaxanut lähteä etsimään, koska karppi/suutaripyynnöt waatiwat wieressä kuitenkin myös tarkkailua. Sielläkin jotkut, luultawasti sorwat nyswäsiwät ja kilisytteleliwät kilikelloja waan siima ei purkaantunut kelalta, joten pienehköjä lienewät olleet. Kolme tai neljä kertaa jouduin kuitenkin kumpaankin koukkuun waihtamaan uudet maisiit häwinneiden tilalle. Markkukin soitti jossain waiheessa ja kyseli , että joko päiwän kalastuskiintiö on täynnä wai jaxanko wielä illalla kahexan pintaan lähteä katsastamaan piikkimonnilammikon herännäisyysastetta. No tokí sanoin, että eiku menox- Sowittiin et Markku soittaa kun on lähdössä et mistä hakee meitsin kyytiin. oonko wielä rannalla wai oonko jo kyllästynyt ja käwäsemässä kotonassa. No siinä kahexan pintaan hän soitti ja laiskana miehenä en ollut jaxanut lähteä mihinkään. Wälillä olin hakenut läheisestä Huiulin ravintolasta hiemen energyjuomaa, täytyyhän siis onkituolissakin, waikkapa halpismallissa olla paikka juomalle. Lasissa oli kyl kahweeta.

Onnistuin maissisyötillä koukuttamaan myös kiisken ja pasurin . Monipuolinen syötti.



Parinkymmen saamani sorvan joukossa oli yxi 26 cm pitkä hemmo joka nosti KBIM lukuani. Markkukin päätti yrittää kun sorva wielä tämän wuoden lajeista puuttui. No näytin spotin ja alle minuutin sorva nurtsillla, Upee suoritus. Isojen kalojen kalojen suhteen paikassa ollaan wielä keltaisessa nesteessä niiden ylössaamisen kansssa koska ulpukat waltaawat jatkuwasti tilaa keskemmälle uomaa. Siinä on monet kohot jo menetetty ja kalojakin.

Pitkät haawithan tietty on fillarillakin aina raijattawa mukaan warmuuden wuoxi. Paremmin niitä isoja kyl tulee ku haawit jää kotiin, waikei siis aina kyl sit rantsunurmelle asti.

Noku kahweet oli juotu ja Markulla sorvapisteki plakkarissa jatkettiin matkaa. Markku otti osan kamoistani auton kyytiin ja meitsi polkas muitten kamisten kanssa nopsaan himaan jossa olin ennen Markkua. Sainpahan suht turwalliseen paikkaan jätettyä munamankelin ja siihen rakentamani wapakuljetustsydeemit yöxi walmiixi seuraawan päiwän seikkailuita warten.

Ja siitä matka jatkui Jokelan suutari/ruutana paratiisin kautta kohti lopullista määränpäätä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=suutariiruutanaa&srs=EPSG%3A3067&y=6714280&x=388594&lang=fi

Sama tahti Markulla ku sorvankii kaa, alle minuutin suutari kätösessä. Meistillä wähän kauemmin, muutamat ruutanat ja suutarit jaxettin nostaa waan kun koko  oli pientä eiku eteenpäin. Markulla yxi wuosipinna taas enempi. Elikkä Rutikka nimiselle lammelle.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=rannoilta+piikkimonneja&srs=EPSG%3A3067&y=6729418&x=384778&lang=fi

Ja jösses, sama tahti jatkui. Meitsi wielä "taiteileili" oman metsästyswälineesnä kanssa ku Markku hihkui "on ne hereillä". Ja alle minuutin. Ainakin noin suurinpiirtein tasan täsmälleen. Metsillä meni hiukka wähä enemmän aikaa, 13 mintsaa. Eka pyristeli weden alla wapaaxi, toine ei tartuttanut itteensä ollenkaa waik koho wiiletti hitonmoista wauhtia weden alla. No tulihan niitä sitten suht tasasesti, Markku nosti wiis ja meitsiin iski ahneus ja pyytelin seittemän. Annoin Markulle omanikin hänen kulinaristiseja kokeiluja warten.

Ja kotonassa olin wähän ennen woorokauden waihtumista. Siinäpä taas nopeasti aika wierähti huisin hulppean háuskan harrastuxen parissa.




Markulle wielä onnittelut huimasti nopeusennätyxestä itä ite oon koskaan ollut todistamassa. Kolme lajia kolmesta eri paikasta ja jokaisesta walehtelematta noin minuutissa.

Matkallatehtiin pienehköjä ennakkosuunnitelmeja seuraawan illan/öön kalastuselämysmatkailun kohteista ja etenemisjärjestyxestä. Saas nähä mistä taas ittemme löywetään, No sou wat, hauskaa on aina ollut.

Kotiinpäästyäni käwäsin wielä naamekirjaa kuikuilemassa ja siellä oli Nikulan Sampsan kysely mahdollisesta karppi/suutarikeikasta Tuusulanmerelle. No alustawasti lupauduin wourokauden jo ollessa waihtunut saman wourokauden aamuna kuuden aikaan yrittää päästä lähtemään pelipaikoille. Siitä ehkä joku toinen rapsa.