lomanen Vasikkasaaressa

lauwantaina 16. heinäkuuta kun olin naatiskellut n. kolmen tunnin unoset aamykybästä eteenpäin öön walwomisen jälkeen huomasin kamuni Laren tawoitelleen. Soitin äijälle et mitä mielessä. No hän ehdotti et lähettäis käwäsemään ja waik wähä kalastelemaan Espoon edustalla olevaan Isoon Vasikkasaareen missä tuttumme Marko wiettää kesät. Noeiku warmistussoitto Markolle et sopiix tulla ja ku sopi nieiku menox. Pekan Apajasta matoja mukaan. Wieläkin lainassa olewalla wirman ahvenautolla hurautettiin venarantaan ja puol kolmelta oltiin Markon kyydissä weneessä kohti määränpäätämme. Lare keskellä, Marko kapteenina peräsimesssä, meitsi kokassa.

Siinä saunan ja wiisykkösen wälisellä hienolla rantakalliolla onkiskeltiin se aika mikä ny onkiskeltiin. kerrotaan se ny täs heti alussa. Kartassa paikkamme oikealla merkitty "Hienoja näköalapaikkoja"

Wasemmalla Haukilahden vesitorni ja
 oikealla Keilaniemen tornitalot

Tosta pohjaonkitsydeemillä ja kohostellen kalastettiin ku ensin oltiin kierretty saari ja tutustuttu siihen mitä tutustumista oli. Lauwantaina syönti oli ihan hywää. Pohjaonkella tuli kiwan kokosta lahnaa ja appoo, tosin pannukokoo aika wähän. Oli pasurii ja särkeeki tarjolla.

Ekat kalat tuli molemmille siin puol wiiden aikaan hywin lyhyen odottelun jälkeen. Siitä kallion reunasta kohon alla olewaan koukkuun takertuneena. Aika taseseen tahtiin sai kaloja ylös wedestä nostella, myös pohjaonki oli suosittu, tai siis siis sen koukussa olewa wirkeä pulska mato. Marko ei juurikaan jaxanu jostain syystä sinä päiwänä kalastaa, et koko pelipaikka oli Laren ja meitsin käytössä. Wieraanwaraisuutta(ko) ?

Puol seittemän aikaan illalla tuli sit meitsille siihen mennessä kesän suurin lahna, 47 cm. Ihan kiwan kokonen. Muuten saadut lahnat oli kymmenisen centtii lyhyempää hemmoo. No sit noin tunnnin päästä wielä parani, kahella centillä. 49 pituus ja paino perattuna 1350 gee.

 

Hywää oli syönti waik oli kirkas aurinkonpaiste ja lämmin ilma. Onnex jonkin werran tuuli et se saatto auttaa lahnoja pysyttelemään puntin heittomatkan päässä sywässä oottamassa herkkupaloja mitä me niille tarjottiin. 

Iltakahexalta pantiin kamixet syrjään ja lähettiin syömään iltapalaa. Siinä samassa yhteydessä tarjottiin mahdollisuus saunomiseen. No totta kai saunaan. Saa kalanhajut pois hikoillessa ja peseytyessä.

 

Siinä rantasauna ja sen wasemmassa päädyssä pieni nukkumasoppi. Jäätiin Laren kans ööx ku ei saunan jälkeen enää huwittanu ruweta tekeen lähtöö. Olis meijät rantsuun kyl wiety mutku tarjottiin mahollisuus jäädä ni ajateltiin et jäädään ja heräillään tarkistaan onko paikassa minkälainen aamusyöntimeininki kaloilla. Mainittiin aikeistamme niin meille luwattiin laitta ajastimella kahwit walmiix aamuneljäx joka oli suunniteltu heräämisaikamme. Aika hyä jutska. Ei kyl wiittitty saunan jälkeen enää kalaparfymoidakaan itteemme joten jutusteltiin siihen asti ku rupes silmä lurpsahtaa siihen malliin et olis hywä taas muutaman tunnin unet ottaa.

ILTAMAISEMA YHENTOISTA AIKAAN

Kolmen aikaan aamulla hawahduin hereille, waan en tohtinut silloin wielä Laree herättää. Käwäsin kewentämässä pilssiwesejä. Sen jälkeen pötköttelin. Just ennen nejjää ajattelin soittaa Laren nynnyyn, waik wieres makaskii, et nyt ylös, kahwille ja kalaan. Mut just kerkes pirulainen ite nousta En ehtiny soitaa, gylä harmitti. No lähettiin sitten kohti "päärakennusta" ja siellähän odotti luwattu tuore kahwi. Hörpättin kaikessa rauhassa sumpit ja lähettin lampsiin kohti onkipaikkaamme.

hieno aamu ...

... loppu lyhyeen

Hywältä näytti aaumuarinko mut ei menny kauaakaa ku lännestä rupes tuleen ja kowaa harmaata taiwasta. Oikein kuuli sateen ropinan ja näki saderintaman tulon wedessä. Noei ihan keritty alta pois ja meitsin takkikkii kastu aika märäx. Eihän siinä mitää. Sisätiloihin odottelemaan sateen loppumista. Tunnin werran sato ja loppuwaiheessa tihuutti sen werran et ei wiittiny onkipaikalle lähtee. Waan sitpä ilma  kirkastu ja takas, kuiwa lainatakki päällä. Jätin sadetta pakoon lähtiessämme pohjaonken pyyntöön ja sain kelata itse itsensä tartuttaneen apon maihin. Ei waan ollu kokoo paljo, mut matokoukkyhdistelmä sywällä, sanonko missä. Tuli mieleen Paula Orvokin sanat kun Ruohixessa täplixeltä suun kautta koetin saada koukkua pois ja tokaisin et perskules ku ei edes näwy koukun päätä. "Kokeile toista kautta" neuwoi Paula. Paras tänä kesänä tuo hänen neuwonsa ;-). En tosin oo sitä wiel kokeillu. Suun kautta pihdeillä pelaillaan.

Syönti oli selkeesti huononmpaa ku illalla mut jotain sielt wälillä nous. Appoo ja lahnaa, wähä särkeekii. Yhtään kiiskee ei tullu koko reissul.

Aamukahexalta käwi käsky aamupalalle. Eipä ollut mitään sitä wastaan, puuroo, leipää, leikkeleitä, maksamakkaraa, juustoo, wihreetä paprikaa, tomaattii, awomaan kurkkuu ja jotain warmaan wiel jäi poiskii, oli tarjolla. Ja tiätty tuoretta summppia. No sen werta ääntä kohden et jaxaa wiel pari tuntii onkikii ennen lähtöö.

Rauhaisesti nautitun aamupalan jälkeen jälkeen palasimme onkipaikkaamme. Hiljasta oli. Mut yx ylläri oli wielä tarjolla. Muutaman kilistelyn jälkeen olin kelaamassa syöttiä maihin tarkistusta warten kun matkalla siihen iski joku otus.

Esox lucius

Että jep, tuntu ihan lomalta tommonenkii wuorokauden poissaolo tutuista ympyröistä.
Päätimme (ja saimme kutsunkin) tulla uudestaan. Sit otetaankii koko wiikonloppu ja myös uisteluwedetään/wetelyuistellaan, kuhaa ja haukee ja isoo appoo on kuulemma tarjolla.

Kiwa keikka