la 19:55 - su 4:02, KBIM -> 216,287

taxia ootellessa

 2.7.11 lähettiin Markun kanssa kalasteleen Hesan wesille.Mikä tahansa kelpais, mut karppii niinku ajateltiin enempikii tawoitella. No enstex ajettiin Kyläsaaren weneenlaskupaikalle. Siel oli kauheet hilupilttuukabareet menossa, musaa, benji-hyppyy ja nuorisoo iha paljosti. No eihän me jo jonkin iän ohittaneet mut nuorekkaat hemmot wiittitty kuitenkaan semmoseen mökään jäädä onkískelemaan "rauhalliseen" kesäiltaan. Siirryimme sitten jonkin werran pohjoisemmaxi, paikkaan jossa VKS:n kaislikkojen loppuminen antoi mahdollisuudet kalastaa.

wastarannan näkymää

Siinä sitten ruwettiin kaikessa rauhassa wirittelemään wärkkejämme ottikuntoon. Meni pyyntöön pohjaonkitsydeemeja maissilla höystettynä, meitsillä yx matohoukutinkii. Kohowehkeet kans täyteen pituuten ja kumpikin laittoi syötix mitä lystäs. Markku wiritteli "kivisimppuongen" herkällä koholla ja pienellä koukulla kun ranta näytti niin passelilta kivisimpun elinpaikalta. Tuolit istumakuntoon, kankut istumaosalle ja odottamaan raiwoisaa syöntiä. Taphatumeja oli waikka ei ihan heti syöttejemme kanssa, mutta kaloja käwäs pinnassa koko ajan, jotkut jopa aika näyttäwästi.


Jotain tuhraamista siinä tais olla, kilikellojen kilinää ja kohojen liikuttelua kunnes n, kolmen  wartin päästä eka saalis matopohjaonkitsydeemillä oli selwiö. Hieno pieni pasuri, jep ja joo

Woipi olla, että koho-ongestani pääs irrottautumaan yx ehkä noin puolen kilon lahna ennen tätä pasuria.  Mutta sillä ei onnex ollu mitään suurta sexuaalista merkitystä, eipähän kädet limaantuneet lahnaa koukusta irrotellessa. Enny muista järjestystä mut sou wot.Siinä olikin sit taas hetken aikaa suht rauhallista. Markku rupes jonku kelan kans touhuumaan, wissiin kelaan siimaa puolalle kunnes huomas et wapansa ui meressä jo noin parin metrin päässä rannasta. Oli ikäänkuin lähtenyt liikenteeseen iha issesseen rantakiwilta mihin hänet oli asetettu pitkälleen lepäilemäään. Markun kiinniottoyrityxet ei jostain syystä oikein onnannu ni otin oman kuuwen metrin kohokeppini ja sain harawoitua koukkuuni Markun uimasssa olewan wawan ja siiman liittymäkohdan koukuuni. Ja siellähän tuntu ihan kiwan tuntunen woimakas jumputus.

No sieltähän se sitten saatiin onnellisesti  talteen rantsuun, karkuun wawan kanssa yrittänyt illan ensimmäinen karppimme, tai siis Markun karppi. Elikkä tunnin odotuxen jälkeen kohdesaalis oli onnnistuneesti kaiken karpinonkinnan taiteen ja sääntöjen mukaan hywäxyttäwästi pyydystetty. Kivisimpppuonkinnan sivutuotteena. Hemmo otti kiinni siihen pienikoukkuiseen matosyöttiin.

Roopelle tiedotin textarilla karppejen olewan edelleen paikalla, Markun onnexi. No kohta Roope Markulle soitti ja turisiwatten jotain joutaweja. Samaan aikaan matosyöttiini tarttui kala. Ihan woimakkaan tuntunen hemmo. Roopellekii julistettiin nynnyn wälityxellä et nyt tulee Wesallekii karppi. Ei muuten tullut. Tuli lahna. Woi woi.

No ei siinä kulunu ku parikyt mintsaa ku meitsin pohjamaissit sai kyytiä. Kalaa waan rantsun suuntaan ja jo melko kaukaa näki etseo lahna. Woi hitsi. No tän wuuden pisin. KOOBEEIIÄMMÄluku suureni.

Siiinä sitten taas tarkkailtiin yhteensä kahdexaa pyynnössä olewaa eri pyyntöwälinettä tärpin toiwossa. Kohoissa jotain tuhraamista oli ja kellotkii kilisi ja kun tarkasti syötin ni maissit oli häwinneet. Jossain wälissä Markku sai sorvan maissisyötillänsä.

Ja jossain wälissä rupes taas touhuumaan jotain muuta ku oleen skarppina wapojensa kansssa. Kiwikosta rupes kuulun kolinaa ja mikäs se siellä kolisutteli kiwejä ku Markun kivisimppuonki. Waan ei ollu SE-kivisimppu, oli omasta mielestäni pulskempi ja pitempi karppi ku Markun eka. Markku sai mittatuloxex saman pituuden. 

No toinen karppi illalle kuitennii. Se oli pääasia.  Paikalla oliwatten.

Jossain waiheessa totesin et tais olla ne paikan ainoot karpit ny siinä, et seipit tuli taas, pitää harkita uuwestaan seuraawan kerran kahestaan fisuun lähtöä. Siihen Markku aina positiiwiseeen ja onnistumiseen uskowana totes et kyl niitä wiel tulee. Wastasin"et joo, sulle kolmas". 

Ja eiku waa kärsiwällisesti odottaan omaa flaxia perse penkissä.

Kello lähenteli wuorokauden waihtumista niin päätin laittaa walotikut kokeiluun sekä kohoihin että yhteen wapaan. Pilkkopimeellä hywä toi wapaan kiinnnitettäwä ni tietää mikä wawoista heiluu jos useempia laittanu pyyntöön.

Hywin se helpotti kohon liikkeen näkymistä, warsinkin madolla warustettu sai wälillä aika reipasta kyytiä, mut oli sellasta pomputtelewaa ja ympäri ämpäri touhua ja niinmpä sieltä yx pasuri meitsille nous lisääkii. No Markulta puuttu tältä woodelta se kivisimppu ja rantsut ku oli kiwikkoseja läxin etsimään ku oli warusteetkii mukanassa. Omat pyynnöt näky pitemällekii ja olihan Markku niitä wahtimassa. Waan ei löytynyt kivisimppua, jotain muuta.

 Löyty kymmenpiikki. No pitihän se  yrittää napata wuoden uudex lajipisteex ja se tuli. Jipii. KOOBEEIIÄMMÄ nous taas

Siinä oli sit taas jotain härdellii omejen walotikkukohojen kans ku Markku huuteli pohjamaissionkeni luota et "Tuu hakeen tää kala pois täältä". "Onx siel muka jotain ?" kysyin. "On on" oli wastaus . No nopeesti ja tosi nopeesti meni se kymmenen metrin matka ja totesin saatuani pyydön kätöseeni et on siel kala, ja tuntu isolta. No sit jämähti, pohjaan kiinni. Hywin lyhyen aikaa yritin irrotella kun se irtos ja sit tuntu siltä et ei  sielt tuu ku korkeintaan koukkku/paino tai waa jompukumpi. Mut sit parin metrin päässä rannasta alko pärske. Olisko kala uinu samaan elikkä rantsun suuntaan. Äkkiä Markulle kehotus ottaan haawi käteen ja kaappaamaan kalan, jonka olin jo huomannut olewa karpin, kun saan se tarpeex lähelle. Ja hei, kaikki meni hywin, eka karppini tällä wuodelle suotu meitsille. Häwettää ihan ku Tuusulanmeren yrityxet on jääny nii wähiin, mut ei se sillä hetkellä harmittanut. KOOBEEIIÄMMÄ nous ny yli kahensadan.

Melko pian tän jälkeen todettiin sen riittäwän kun kummallekin tällä reissulla karppi annettiin. Lähetin Jerrrylle ilmotuxen et met poistumma ja toiwottelin kireitä. Markku ja Jerry oli jotain textariwaihtoo aiemmmin illalla touhunneet. Jerry oli jonkun porukan kanssa samoilla rannoilla waan ei näkö- eikä kuuloetäisyyden päässä. Tuli wastaus et heillekii oli karppeja siunaantunut. Hywä näin.

Siitä wielä paikan waihto kuitenkin Markulle kivisimppua etsimään, mut tällä kertaa ei paikka antanut toiwottua tulosta. Kolmipiikitkii oli tosi harwassa. Siispä nokka kohti kotia. Huomenna olis jo töipäiwä. Luultawasti käyn toisenkii kerran karppijahdissa Hesassa ku koordinaatit on tiedossa. Sen ei tarwi olla just toi sama paikka ku nyt kun niitä liikkuu siinä pitkin rantaa. Mut katotaan sitä sit joxus.