 |
| 18:24 |
Waan toisin käwi, siis illan rauhassa olon. Heti alkuun sain tehtyä legendaariset Markku Myllylät, eka sorva rantsuun alle minuutissa. ja hieno. Antoi lujaa luottamusta loppuillalle.
 |
| 26 cm No se jäi wahinko kyl illan pisimmäx joten KOOBEEIIÄMMÄ ei nousut. Mut syönti oli aiwan käsittämättömän kiiwasta. Saman tien kun maissilla maustetun koukun sai weteen oli joku tuhraamassa syötin kimpussa. Edes kalastajan "paratiisissa" Jokelan lammella en ole kokenut moista nälkää. Maissia kului, mut tuhraajat oliwat ilmeisesti sen werta pieniä et ylös ei sentään nousuut yhtä tiheesti ku Jokelassa. Lieneekö suuri koukkukokoni auttanut asiaa. No enhän ollut tullutkaan pikku sinttejä hakemaan. Suurin osa saaliista oli sorveja. Mukana myös hywänkin kokoista särkeä ja muutama pikku pasuri. Suutari ei ollut kiinostunut, eikä karppikaan. Warmaan eka tunti meni ennen kun ehdin purkaa toolini istumakondixeen kun syönti wälillä hieman hellitti.   Eipä täst reissut paljoo enempejä woi kertoa. Kiiwain syöntihetki minkä olen Tuusulanmerellä ikuna kuunaan kokenut loppui wähän iltakahexan jälkeen kun aurinko ei enää paistanut suoraan onkipaikkani kohdalla weden pintaan. Siitä oli sit hywä lähteä kotiin walmistautumaan aamun koitoxeen. tarkoittaa siis meitsin kohdalla sitä et mukana olllet kamixet sellaisenaan johonkin suiteni koloon odottamaan aamulla mukaan ottamista. Syömättömät maissit sentään pakkkaseen, Mutta, mutta, missä owat wiime kesejen pisemmät kuin 26 centtiset sorvamammat ja - papat ? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti