FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

elossa; KBIM -> 131,4

sunnuntaiaamuna 29. toukokuuta wuonna 2011 läxin aamupäiwällä hakemaan edellisenä iltapäiwänä Jäken Cittarin pihalle parkkiin jättämääni fillaria. Samalla otin kewyet onkiwarustuxet mukaan kun Kinnarin ruutanalätäkkö on lähes matkan warrella. Ei suurta koukkausta tee käwäsy siellä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=RUUTANAA+SUUTARII&srs=EPSG%3A3067&y=6705382&x=395581&lang=fi

Perille päästyäni (siis lätäkölle) laitoin maissisyötin likoomaan ja odottamaan tärppiä. Jotain nyswäämistä siinä muutaman minuutin ajan tapahtui kunnes kohoa wietiin suht kowaa toiseen tapaan ja nopeesti weden alle. Nostaessani päiwän ekan kalan ylös ja saadessani sen kätöseeni huomasin tosi mukawan "yllärin". Se oli hienon wärinen suutari.

NÄTTI ON WIHERTÄWÄ WÄRITYS HÄNELLÄ
 Oli ne (ainakin tämä) istukkaat selwinneet elossa tiukasta talwesta. Hieno, tosi upee juttu. Kuwauxen jälkeen 16 cm pituinen kaweri takaisin kaswamaan. Odotin tietty tämän jälkeen josko sinne laitettuja isompeja tai edes pienenmpejäkii muitakin saman merkkisejä ottaisi syöttiin. Waan ei. Normiruutanaa pukkas.




YXI PÖRRÖPOIKASISTA


Kowin kauaa en lätäköllä wiipynyt waan jätin sorsaperheen omaan rauhaansa, hajin fillarini ja jatkoin matkaa kohti päiwän muita askareita. Mutta uusi lajipiste tälle wuodelle. Ja kotikaupungista. Tästä on hywä jatkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti