Ensin matka suuntautui Kyläsaaren rantamille, Verkkosaaren venesataman tienoille. -mm- oli saanut winkin vimpa-merkkisen särkikalan esiintymisestä siellä aiwan lähiaikoina jonkin sortin mäskäyxen ansiosta. Winkki tuli luwanostomatkalla
Meri-Info
Kalastusluvat
Viikintie 1
00560, Helsinki
nimisestä paikasta.http://www.kalaan.fi/palvelut/5157/Meri-Info.html
No vimpaa ei löytynyt, mutta yxi saamistani särjistä nosti KBIM-lukuani. Markku onnistui jallittamaan waikean lajin elikkä salakan, uusi wuosipinna 2011 hänelle. Ei ollut turha käwäsy.
Kun syönti ei ollut mitenkään kohtalaisenkaan hywää (paitsi lokeilla),
päätimme siirtyä katsastamaan joko mustaTÄPLÄtokkoa löytyy edellisen kesän paikoilta.
No ei löytynyt. Meitsillä yxi warma tärppi, mutta mikä merkki sen aiheutti jäi weden sywyyden ja sameuden wuoxi salaisuudexi for ever kuen tärpin aiheuttajaa pystynyt kykynemään näkemään.
Siis paikan waihto ja mustatokkoa metsästämään.
Waan ahven, särki ja lahna oliwat saadut lajit. Kylmäkin rupesi tulemaan ja siis autoon paikan waihdon ajaxi lämmittelemään.
Wiimoinen kohde oli Tammasaaren laituri Lauttasaaren sillan kupeessa ja kohdekalana kilohaili, no ei waiskaan, siis paljon todennäköisemmin silakka. Kahdexan aikaan iltasella olimme paikalla ja wiidentoista minuutin syönnin aikana molemmille nousi ihan riittäwästi perattawaa paistikalaa. Aiemmin paikalle saapuneiden saalit oliwat tietty toista luokkaa, mutta oliwatpa enempi aikaakin wiettäneet. Mutta silakkaa siis on rannoilla ja tarttuu pyydyxeen.
Ja kotona sitten wielä perkauxet seuraawan päiwän woisssa paistoa warten. Nam, maiskis ja hywäääääääää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti