FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

torstai 13. lokakuuta 2011

ja sota jatkuu

päätin wielä tehä wikan rykäisyn simppumestoille ke 12.10.2001 ennen seuraawan päiwän kyynärpääleikkausoperatsioonii ku ei tiiää kuinka kipiäx ja kuinka kauax aikaa pipiä jatkuu. Tietty sen jälkeenkii jatkan sotaa josei se ISO wielkään löywy. Siis sit ku käsi sallii. Wiimestään ens kesänä. Houp sou.



Kuu möllötteli mukawasti taiwahalla kun aloitin iltakahexan jälkeen omaa taiwallustani pitkin Hesan rantoja. Wesi oli wieläkii (laskeekohan enää ja koska ?)  korkeella ja hirmu sameeta. Tuli ikäwä Tammisaaren edellisen wiikonwaihteen pirtukirkasta wateria. Tuulta tuulenpuoleiseilla rannoilla pikkasen liikaa waikeuttamassa saaliskohteiden hawainnointia. Mut löytyhän niitä. Yxinäisejä kolmipiikkejä, ei tarwinnu houkutella tarttumaan, iha ite halukkaasti iskiwät.

Waan ei onnex ollu niin waiwax asti ku kesällä jollain kalastelureisuilla ku ei saanu syöttii edes pohjaan asti tarjolle halutun saaliskalan naruttmisexy ku nää wälkkykyljet ampas salamana matoon kii. No se oli sitä aikaa. Markun kans on ollu puhetta et ku nää taas täs wiel möyhemmin tulee (tai ainaskii joinain woosina tulleet) taas parweina rantsuihin ni kehitteillä o tsydeemit millä otetaan ne isot sieltä talteen rekisteröitäwäxi ja jälkipolwejen ihmeteltäwäx.





Sitten hokasin pienejä tokkkojakii ja harjootuxen wuox narautin niitä tarttuun söötttiin. No onnex, pisin liejari weijari tänä woonna nous kätöseeni, huikeat 37 mm. Antti: liejutokkoenkkani parani puol millii, wiel kolmetoista saman mittasta parannnusta ni sun nykyne ennätys o bai bai :D




































Aikanaan löyty yx illan harwoista kivisimpuista, no täyty sekii harjootella. Ja pari muutakii.

















Mut kylse korkee wesi wissiin oli saanu suurimman osan öttiäiseistä jäämään "normaaleille" paikkoilleen elikkä nii sywälle et olis wetet walunut wettäpitäwejen jalkineiden yläaukosta sisään jos ois niitä käyny hakemasa. No ei niit ois weten sameuden takii nähnykkää. Tai emmä tiiä oonx oikees täs asias. Et ne siis nii sywälle jääneet olisiwatten. SW.






Et semmonen reissu, muutamassa paikassa käwin, kaikki ei wakiopaikkoja, mut eipä missään mitään kilpailua tarjoomaani  sööttiin ollu.



Nou jonoja. Ei saaliin kannalta parhaita keikkoja, mut tyyytywäinen oon et tuli lähettyy. Mahixeja siis oli ennmpi ku kotonassa töllöö toljottaen. Muutaman tunnin unosetkii ehtii ottaa ennen ku pitää lähtee seittemäx Hyvinkäälle oikean (ei siis teko- eikä wäärän tai wasemman) käden kyynärpään leikkausoperaziooniin. No  lirkkimine o warmaa hywää jumppaa leikkauxen jälkeen, joten SEn suuren simpun metästys jatkuu. Suuret tokot sivutootteena kelpaa nekii.

ja wittu joo, mitää leikattu. Koko lafkan ainoo niwelhöylä menny epäkuntoon. Uus


yritys joskus.

Nukutuxes ois tehty, esilääkityskii annettiin. Kiwa pöhnäwäsymys oli päällä. 


Nauttisko hereillä wai meniskö nukkuun ? Menin nukkuun. Pomolle soitin et 


pannaan saikux tai iha mite waa muten lähe sekoileen töipaikalle. On tää 


touhuu. Melkein ku omat sekoilutouhustelut. Jippijaijei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti