joo, olo ei ollut koko aikana kaikkein paras kalastuxeen
eikä muuhunkaan aktiiwiseen liikuntatouhuiluun.
Jotain kuitennnii tuli tehtyy.
Lauantaiaamuna aikasin kun heräsin lewottomin jaloin päätin kahdexan aikaan Suomen Tivolin läsnäolosta huolimatta lähteä käwäsemään heidän wapaaxi jättämään särkikala(särki, sorva. pasuri, lahna, suutari ja karppi)nurkkaukseen ja katsomaan onko siellä mitään elämää.
Ja hitsi, siellähän oli ohut jääriite rannassa mitä aiemmin ei ollu näkynnä kun iltapäiwisin oli käyny katsastamassa paikan jäätilannetta. Kamat kuitenkii läjään ja wirittelemään pyyntöjä. Ja "kiinteä" jäämössön reunakii oli jo kaukana, joten eikun siitä waan jonnin matkan päähän maissit koukussa pyytöön odottamaan lämpöä hakemaan tulleita karppeja.
Sillä wälin hiilariwapa kohon kanssa toisesta kohtaa katsomaan josko sorveja, ISOja olis jo maisemissa. Tehdaspaketin pistin wawan jatkeeksi ja kohoa wietiinkin nopeasti ja moneen kertaan waan tartuntaa en saanut aikaisexy. No koukun waihto pienempään ja johan alkoi särjet koristamaan rantanurtsia.
Olihan noitakin kiwa aikansa jallitella, waan kun maissipyynnötkii saiwat olla han rauhassa, keräsin jonkun ajan kuluttua tawarat kasaan ja polkaisin muualle. Waan en onkelle.Päiwä oli kuitenkin niin lämpöinen, että iltapäiwällä päätin lähteä pöyräilemääm Tuusulanmeren ympäri. Otin Koskenmäen padolla tapahtuwaa pysähdystä warten mukaan pilkkiwawan ja matoja. Waan eihän siitä tullu yhtään mitää.Wirtaus ja kuohut oli niin waltawat , että siima syötteineen leijaili lähes koko ajan waakatasossa. Pysähdys ei kauaa kestänyt. Joskus möyhemmin takas. Siellä ne affenat on.
Lauantaina sain sitten yllättäin pojaltani menopelin lainaxi ja päätin tehdä nopean pikawisiitin Hesaan. Ensin käwin katsastamassa Viikin koetilan lammen tilanteen. Ei elämää näkywissä. Ainoastaan yxi kuollut hopearuutana ja pari kuollutta normiruutanaa kellumassa pinnalla.
Päätinmpä waihtaa paikkaa ja käwästä Suwannolla.
Jonkun aikaan kohowälinein mato-ongeskelin ilman tulosta Waihdoin sitten pohjaonkitsydeemiin ja onnistuin tartuttamaan n. 15 cm:n pasurin sillan alta.
Mut olihan tärppi. Ihan pelästytti horteesta. Sälli tempas nii, että kädessä pitämäni wapa tärähti oikein kunnolla ja warsin notkea kärki taipui komealle kaarelle. Kelauswiheessa oli jo kuitenkin selwiö, että mitää KBIM-lukua kaswattawaa olioita ei ole tulossa. Paitti jos olis ollu wuoden yhestoista laji, tai kookas kiiski. Waan eipä ollut. Kohta homma loppu sit siihen kun koukku ja puntit jäi tulematta takas kelauxen jälkeen.
Kotimatkalla pysähdyin wielä Tuusulanmeren eteläpäässä kokeilimassa olisko siellä lättykaloja hereillä. Sulkavakin on siitä kuulemma löytynyt. Waan ei ollut padon yläpuolellakaan ketään kotosalla tai ainakaan ottipäällä.
Kamat kasaan ja odottamaan seuraawaa päiwää ja parempaa olotilaa. No olotila koheni kyllä waan kalassa en käyny, terasseilla istuin, naama aurinkoa kohti, wiileää nautintoainetta siemaillen. Ehtiihän tota tarpeex kalastella (toiwottawasti) wielä tänä kesänä möyhemminkii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti