FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

reilu kax tuntii

joo, kuuwen aikaan sunnuntaina rupesin awailemaan silmejäni waik kello oli samana aamuna tullessani kotiin ja tsiikatessa Facebookkea 2:02 ja wielä sen jälkeen tsiikalin jotain digiboxin nauhotusta kunnes nukahdin kesken. Mut noi walwomiset ei waan enää sowi silleen et osais koisaa sit suoraan "normaalin" mittasen ööunen ja herätä puolilta päiwin. Ei wanha, yli 50-wootias wissiin enää oo kolomekymppinen nuori sälli, waik onnex on tullu pidettyy kunnost sille huolta et kyl aika kauan kestää nuorempejen wauhissakii. No joo.

Ilma oli hieno ja rakkaan poikani Ville Johanneksen auto wielä lainassa ni eiku matkaan ja puoli kahdexalta Hesan rannoilla.

 ja tonne

ja sinne mentiin. Syötti pyyntoon ja odotusta. Ilma oli kaunis ja lämmin. Liian kaunis ja liian lämmin, ainaskii saalistoiweiden suhteen. No saihan naama pikkasen lisää arskaa ku paisto suoraan naamariin.


<--------- tuolla se koho jossain on

onnex oli myös lähes tyyntä joten onkijalla oli hywin mukawat olot ja tunnelmat odotellessa ihmettä eli jonkinmoista elämänmerkkiä ohilentäwejen lokkejen ja tiirojen lisäxi. No eipä siinä mitään muuta ku ihan relax waa. Maisemat oli kauniit.






Onnex oli kuuwen metrin keppi ni pysty sen jättään wälillä ootto-onkex ja tehä  repun inwentaarioo.


Siinä ois hywinnii kerinny tekeen waltaisan wastaiskun ja ruweta wäsytteleen jos joku ois ollu kiinnistunu tarjotusa syötistä ja antanu koholle kyytiwä. Sitä sai kyl odottaa ja odottaa ja odottaa ...

















Mut sit se tapahtu. Itämeri heräs eloon ja kala kiinnostui syötistäni sen werta kiwasti et sain sen rantautettua



 SEIPINI SUNNUNTAINA 26. KESÄKUUTA 2011


no hei, kaukana seipistä. Nous tommonen wiel toinenkiin ja muutama teki neloisaxelin kahexallatoista kierteellä, waikeusaste 14.67. Joo, seipi, pakko lainaa yhtä Facebookin kommenttiani yhesta tapahtumasta joka lienee jättänyt sielujeni syöweriin pahanalaisen trauman joka tekee seipi-merkkisen kalan koukuttamisen minulle alitajunnassani mahdottomaxi:

14.keskuuta 2011: "kyllä kyykytit Markku, kyykytit tosi sywäkyykkyyn. Ja Moran pisto tuntuu wieläkin selässäni, ja tosi sywään pistettynä, ja moneen kertaan möytä- sekä watsapäiwään kierrettynä. No ei haittaa waikka tekee kipeää. Elämänpinnani weit wierestä, ja wielä kahteen kertaan. Positiiwista on kuitenkin se, että opetit/näytit miten sitä seipiä oikein pitää ongiskella et niitä saa :-)"

No enmpä opppinut, kolmipiikit osaan nostaa.

Sit sanotaan wielä et kalastus on kiwaa. Mut on se hei ihan oikeesti. Jos kasaan koko tämän wuoden kalastustapahtumat ni ei oo kyl yhtään mitään walittamista, huikeita reissuja, ja lisää tulee.

Illal taas jotain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti