FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Ex tempore on latinankielinen sanonta, joka tarkoittaa "hetkestä". Sitä käytetään erityisesti, kun joudutaan pitämään esitelmä, puhe tai muu esitys täysin valmistelematta yleisön edessä. Muissa tapauksissa sanonta tarkoittaa nopeasti harkittua, päätettyä tai toteutettua asiaa.


no tällee käwi tiistaina 14.6.11 waik edellisen päiwän omat 50-wuotisjuhlinnat oli kyl wieny woimat ihan tyystin johonkin. Käwi nimitäin siten, että keskellä töipäiwää (HUPS, ny tuli paha paljastus) kysäsin fongaritutultani Antilta Facebookissa winkkiä seipipaikasta ja hän sen ystäwällisesti kertoi. No wein wiestin eteenpäin pomolleni ( = Markku Myllylä ) joka kiinnostui sen werta paljon asiasta et esitti heti samana päiwänä suoraan töistä lähtöä seipimetsälle. Mikäs siinä, Markulla kamixet walmiina autossa, käwäsin Malmin Prismasta ostamassa matoseja ja samalla itelleni nelimetrisen kepin. Olis Markullakii ollu mulle keppi, mut hywä olla itelläkii nyt sen pituinen warakeppi olemassa.

Elikkä töit loppuun siltä päiwältä ja kohti annettua tarkkaa seipispexipaikkaa. Sain onnex houkutellux Markun suoraan annettuun koordinaattiin waikka hän halusikin jostain syystä jo matkan warrelta ruweta ongiskelemaan. Ei auttanut, madot oli mulla, Markun oli "pakko" seurata. Hywä näin, sillä saatuani ylös melko nopeasti ekan kalani, särjen, huudahti Markku melkein wälittömästi; "Nyt tais waihtua laji". Ja toden totta. Seipi oli kourassansa. Kuwassa jo maassa.




Jotkut kolmipiikit oliwat häntä hieman kiusanneet ennen seipiä, mutta seipi oli eka Markun sinä päiwänä rannalle nostaman kala. Ja TAAS JÄLLEEN KERRAN niinku tosi nopeesti. Ihmetaikuri JIM tuo äijä. Mut hieno juttu. Antoi uskoa itsellekii, että ei se yxin (siis seipi) täsä uinut. Oma päiwällä ostamani walmisonkilaitetsydeeemi ei oikein toiminut tuulisellä säällä aallokossa, oli liikaa painoja, koho ui pinnan alla. Markku ystäwällisesti antoi oman seipionkensa käyttöni. Sillä sitten nostelin kyllästymiseen asti kolmipiikkejä ja pari särkeä lisää, waihdoin wähän paikkaakin.

Ja sitten, hip hei, Markulle toinen seipi, ja mun "toimimattomalla" walmisonkitsydeemillä ja samasta paikkaa lähes neliöcenttimetrin tarkkuudella ku ekakii. No siinä waiheessa Markun kehotuxesta jumiuduin siihen samaan paikkaan odottamaan omaa seipiäni. Nojoo, kolmipiikkii ja yx salakka. Parin tunnin päästä melko navakka tuuli oli tehnyt tehtäwänsä. Siihen säähän aiwan liian ohuella warustuxella lähtö ex tempore reissulle sai aikaan sen werta kowan kylmettymisen tunteen et sanoin Markulle et tää on täsä. Ny johonki lämpimään. No se oli auto, matka Jäkeen ja sen jälkeen soitto et sauna lämpeen, oon tulossa. Et sellanen lyhyt reissu sinä tiistai-iltapäiwänä. Syy mixen saanu seipii oli tiätty kalastuslippixeni poissaolo.



Se niinku meitsil ihan MUST juttu ku fisustaan lähtee. No seuraawalle keikalle mukaan ni seipikii o warma nakinpala. Seuraawa keikkapäiwäkii taiettiin sopia siinä kotimatkalla.
.
SEIPIN PÄÄ


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti