jotain jäämereltä

joo´o, jotain wois yritellä kirjottaa lähinnä ihan itelleni muistoxi ku walokuwaus loppu ekana Klauklinesin kalastuspäiwänä kameran totaalisesti kieltäydyttyä yhteistyöstä. Kawerejen kuweja onnex apuna. Ei pysty nyt oikein hahmottamaan tapahtumejen järjestystä warmasti ku päiwät ja kloajat meni ihan sekasin ku koko aikasti lähinnä kalasteltiin, nukkua kerkee kotonassakii. Sekasin on warmaan tää textikii, mut sou wat. Kirjoteltu hiljalleen sitä mukaa ku jotain muka muistiin kirjoitettawan arwoista muistuu mieleen. Ja kun oon saanu walokuweja muilta lisättäwäx.

12:15 to 28. heinäkuuta lähtö Jerryn kyydissä Malmilta hakeen Jessee Maaliikennekeskuksesta Käpylästä ja siitä Pulkkilan kautta Jari (Käpylä) kyytiin ja kohti Muonion Harrinivaa. Markku M. odotti siellä koekalastuksen tehneenä ja mökki ööxi warattuna. Eka heitto Muonion Harrinivassa, elis nro 47 (lohi/poikanen/smoltti) kädessä 0:59 29.7.2011.

Seuraawana aaamuna harjus. Sama paikka, tai siis jonnin werran yläwirtaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siitä sitten päätimme lähteä Skibotteniin Norjaan ku ei oikein meinattu Suomen puolelta löytää sopiwaa öömajaa. Majoituttiin Stranbu Camping AS nimisessä paikassa, yx öö tilawassa mökissä ja muutama wähä ahtaammin pienemmässä. 

 http://www.strandbu.no/

No eipä sitä mökissä tehty muuta ku nukahdettiin wälillä hetkex. Rytmit ihan sekasin, wälillä "päikkärit" 21:00 - 23:00 ja silleen, ihan sekasin. Ja kalastettiin. laitureilta, rannasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pieni äksidentti  tuli ku rantasandaaleilla yritin pysyy tasapainossa jyrkällä rantakalliolla Skibottenissa 1.8.2011 siinä onnistumatta ku kiirehdin ylhäältä (kuwassa Jerryn ja Markun paikkeilta) alaspäin wawalle (kuwassa meitsi wawan luonakeskellä muuta porukkaa Jarin ja Jessen oikealla puolella takamaastossa) ku luulin et siel kala heiluttelee kärkeä mut solikii Rokastaja Rantanen joka himos siimaani ja pilkkiäni. Siitä n. neljän metrin sukellus wawan luoxe melkein meresä. Siitä lähtien jalkapöytä, nilkka ja sääriluu turwokkeessa ja särkyä. Wälil oli jalkapöytä mustanakii. Taitaa kuitenkii olla möyhästä lekuris käwästä. Joson murtumaa ni shit o. Luutukoon mihin haluu. (Käwin lekuris ti 9. elokuuta, ei murtumaa, säärikalwon tulehdus, turwottaa raajaa ja särkee wiis wiikkoo, sain nesteenpoistolääkettä helpottamaan turwotusta ja kipua)

Ti 2. elokuuta aamulla autot , 3 kpl (Markku Rouru liittyi retkuiluryhmään ma 1.8.11) kohti weneitä ja uuseja wesejä. Plakkarissa Skibottenin rantakalastuxeista turska, seiti, isosimppu, punasimppu (tai pikkupunasimppu).

 

http://www.lauklines.no/home.125721.en.html

Yhexän aikaan oltiin wastanottamassa weneitä ja saman tien merelle. Mökki saatiin "wast" klo 15 tietämissä. Hywää aikaa ottaa ensituntumat.

 

 

 

 

 

 

Wasemmanpuoleisin meijän

Oikeanpuoleisin meijän

Kuwassa möxän olohuone, ruokailutilan pöydän kulma. Lisäx löyty alakerrasta keittiö, yx makkari, ulkoterassi (weri tilawa) merelle päin. Suihku/huussi molemmeissa kerroxeissa. Yläkerrassa lisäx kax makkarii. Ulkowarasto kuiwaushuoneena lämpöpuhaltimella warustettuna. Luxusta

Täällä päiwärytmi palautui lähes normaalixi, ööunet jossain wälissä, aamuööllä alko ja aamulla päätty, joskus. Siis unet. Sit kalastussessio, syömään, 

lepoa ja taas kalastamaan. Ja unoset etc ...

21.4 knottii (ei täsä) parhaimmillaan wauhteja

17:05

21:39

23:32

Hienoo oli ku aurinko paisto (paitti yhtenä päiwänä tuli wettä silleen et wähän kastuttiin ja ooteltiin mökissä pikkasen enempi aikaa), 

 

pimeetä ei tullut missään waiheessa wuorokautta. Mikäs siinä oli kalastaessa. Sää kyllä helli retkuilujuokkuettamme toden teolla. Skibottenissa kalasteltiin tee-paita päällä + alakerran warustuxet, ei sentään pilisillään. Ja Lauklinesissa kalaa tuli jos halus niin paljo ku olis wiittiny nostaa. Pakko oli joskus lopetellakii ja waihtaa paikkaa karkuun joltain parwelta. No kissa ja halibutti metällä ei tullu niin paljoo muuta paitti paskakonetta keilaa. Hyi helewetti miltä hais. Järkky paskaruisku ku nosti weneeseen. No eipä turska jääny kowasti kakkosex.

Keila

 

 Kokonaissaalistuloslistani näyttää tältä Norjasta; turska, seiti, isosimppu, punasimppu (tai pikkupunasimppu), keila, kolja, tuulenkala, makrilli, halibut, hietakampela, valkoturska ja merikissa. 12 lajia. Suurinpiirtein ehkä jopa saamisjärjestyxessä. Näiden lisäxi retkuilujoukkueemme saalisti (jonkun) kampelan ja molvan.

Kolja

Tuulenkala

Hietakampela

Valkoturska

Suuret jäi iteltä tällä kertaa saamatta. Mut oli se komian näkööstä ku Rourun Markku Isokyrööstä nosti weneeseen retkuiluryhmän painaweimman kalan, turska 9,7 kg. Hitto mikä pää, waltawa. Siis turskalla.

Omat jäi alle kolmen kilon. Ei sureta, oikeesti. 

Suurelta tosin tuntui ku litkassa oli kolmekii kalaa koukuissa samalla nostolla.

Yhdistelmä waihteli, useimmiten oli samaa merkkiwä, monesti kahta, joskus kuwan mukaan kolmee eri merkkiwä koukuissa, mut triplat oli yleistä tawaraa

Kiinnostawein tuttawuus oil ehottomasti makrilli. Hitto mikä ADHD tyyppi. Jää kaikki tuntemani kotimaiset armotta kakkosex. Järkkyy menoo weden pintaa hipoen ja wälillä sywäällekii koukaten. Ja kaunis wäritys. Ja mielettömän kiintee liha. Ja hywän makuinen woissa paistettuna. Ja muita positiiwiseja adjektiiweja mitä woi waa kexii.

No ei woi kieltää, et waik olikii waan poikanen ni tuntu hienolta nostaa hallibutti wenhoon. Ehottomasti yx retkuilun päätawoitteesta. Oli pakko ottaa ite itselaukasimen awulla tuuletuskuwakii ku kumpikaan Markuista ei suostunut kuwailemaan kieltämättä "hieman" liioiteltua riemuani.

Merikissa oli toinen pääkohteita. Kissimirri mulle suotiin. Jos ois ollu tarpeex iso ja kunnon hampaat olisin tuonu Suomeen ja teettänyt seinälle siitä muistotrofeen. Näin olin etukäteen päättänyt waan jäi kisun pienuuden takia toteuttamatta.

Eksoottisin catch reissussa alla seittemästkymmenest metrist. Sisältö harmi kyllä puuttu. Tai no, olis woinu olla kyl pilaantunutta. No eniwei, ilmeisesti ihan liian kauwan pelkäsä äijäporukasa.

Siinä lyhyesti, tosi lyhyesti. Ei millään pysty kirjottamalla wälittämään kaikkea koettua. Niin wenekuntejen (Markut/meitsi = YkkösWene, KihtiKomppania, ReumaRyhmä + Jari/Jerry/Jesse = KakkosWene, Juniorit/TeamLibido) wälistä kannustamista ja ystäwällismielistä (ainaskii wälillä) wittuilua. Kun ei oltu mökissä samaan aikaan yhteyttä pidettiin Jerryn (kiitos siitä) mukaan ottamilla LAA-puhe-elimillä. Kuin myös wenekunnan sisällä tapahtunutta em. toimintaa.

Ja kaikkea muuta. Merikotkejen ja walaiden näkemistä. Oliwatten muuten miekkawalaita. Ja paljon paljon muuta. Pettymyxejä ku kissan sijaan tulikii paskaa ruiskuttawa keila. Mut positiiwiseja juttuja enempi kyllä.

Aina ku lähettiin kalaan saatiin kawereita jo alkumetreillä. Jonkun matkaa "satamasta" oli jonkka mihin perkuujätteet dipattiin ja typeryxet luuli joka kerta et nytkii tulee safkaa waiwatta. 

 

Meitsin lähtökamakasa ilman wapoja, keloja.
Haalarit, pari paksuu takkii, pahalta dunkkaawat saappaat, makuupussi ja wawat jo Markku ämmän suxiboxissa. 
Nää Jerryn autoon menosa.

Klo 5:08 olin kotonassa takas 7. elokuuta 2011. Kotimatka alotettiin edellisenä päiwänä n. klo 12:15 Norjasta. Rankka mut upee reissu, kokonaiskesto n. 9 d 19 h. Tänxit Jari, Jerry, Jesse sekä molemmat Markut.

Kyllä kotiin on aina hieno tulla.  Sai haalarit pesuun ;-).