Waan eipä ollu, puolisen tuntiii sai koho kelluskella iha rauhassa ennen ku joku käwäs näyttämässä elonmerkkkejä, no pieni kiiske sielt suostu tuleen ylös.Ja hiljaisuus jatku, ei ollu nälkäsejä särkikaloja minkäään merkkisejä paikalla, ainaskaa suut awoinna tarttumassa tarjottuun matosyöttiin. Puolisen tuntii siin taas meni ku koho liikahteli ja kas kummaa, toinen kiiske tuli kuwattawax.
Sorsaemo poikasineen piti meitsille seuraa hiljaisuuden jatkuessa Tuusulanmeren tyynen pinnan alla. Waan enmpä kowin kauaa aamuaurinkon lämmössä jaxanu pelkästään heitin seurasta naatiskella waan keräsin kamixeni ja läxin miettimään miten on, mäskäänkö paikkaa waiko enkö mäskää ? No se jää nähtäwäx. Ainaskii wiimex sillä oli toiwottu waikutus.
mäskäys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti