olin jo etellisenä pänä päättäny et lähen lauwantaina 18.2.2012 käwäsemään Hakaniemessä tsiikaas onx siel kuhilaat söönnillään. Alkuun aamupala ennen aamuseittemää Jäken ABCeellä. Siitä sitten warsin hiljaista motaria pitkin kohti toiwottawasti nii aikaseen löytywää parkkipaikkaa.
Noei ollu waikeuxeja löytää autolle paikkaa ja eiku jäälle. 7:32 siellä oli jo kolome hemmoo alottanu touhuilunsa.
Siinäpä sitten minäkin kaiwoin ahkioni ihanaisesta sekamelskasta toiweikkaana isolle kuhalle, tai sattumahauwelle (niitäki sieltä saahaan) sopiwan jämerän warustuksen.
Kyselin siinä aika monilta et onko tullu mitään waan kaikki walehteli etteioo, mut edellisenä päiwänä oli tullu kowinkii hywejä saaleita. Yhen alamittaisen näin awannosta nostettawan mut onnex päääs takas kaswamaan.
Munapata näytti jo uhkaawalta ni oli taas jälleen x:n turwauduttawa morrin "takuuwarmaan" pelastuxeeen.
Ja sieltähän se tuli, pelastawa enkeli. tai siis ihka oikeesti kiiski, Gymnocephalus cernuus.
Ja sieltähän se tuli, pelastawa enkeli. tai siis ihka oikeesti kiiski, Gymnocephalus cernuus.
Ja kun muutamat uuwet awannot ei morrillakaa mitää uutta antanu keskityin hetkeksi taas isomman kiisken sukukaisen kuhan tai apon pyytämiseen. Mut ei mitää iha yhtä hiljasta ku Pernajassa
Pernajan hiljaisuus. Ja kun monelta poistujalta sain saman wastauxen minkä itekkii olin huomannu pakkasin kamixeni ja läxin kotia kohti. Wielä sinne yli kymmenkunta paremman tekemisen puutteessa (tai muuten puutteessa) olewaa hemmoo jäi. Kireitä heille. Huomenna Lempäälään lättykalojen perään. Aamukuuwen maissa tien päälle. Ei siis kampelaa kuitenkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti