FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

FONGAUS ON JUTTUNI. KALASTUS ON KIWAA.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

yx

joo, ehkä enempi kuweja laittelen tähän "textiin" ku kirjottelen kueioo paljoo kirjottamista. Tai enny waa jaxa. Iha mite waa. No katotaan mika o lopputulos.

http://www.youtube.com/watch?v=cskIjsHR_Lw

etukäteen oltiin jo Markun kans päätetty et säiden salliessa ja JOS oltais toiwuttu Ruattin risteilystä mentäis wiel ehkä wikalle tän wuoden awowesikalastuskeikalle 26. tai 27. marraskuuta 2011. No 26.11. oli sopiwa hetki. Siispä yhexän pintaan Markku käwi hakemasa meitsin Jäkestä ja seikkailu koti Hesan rantawesejä saattoi alkaa. Marraskuun lopun sääx oli melko lämpöstä, jotain 7 graadii yli nollan. Tosin huomattiin ekas paikas et tuuli oli ihan riittäwä ku puhalsi suoraan mereltä. No eise tahtii häirinny, pyyntöjä weteen.




Lämmin waatetus "pipaa" mööten oli tarpeen.

Ei päästy haluamaamme paikkaan ku yx portti oli taas lukittuna. No jäätiin sit siihen lähettywille.
Markku kalasteli sen kummemmin tarkkaa paikkaa paljastamatta yhestä turska-altaax nimetystä paikasta. Meitsi taas heitti wiien koukun roottalaisen kumituttilitkansa kohti toiwottua kampelamestaa.




Siinä sit ooteltiiin wapa kädessä tai laiturille taiteellisesti aseteltuna tärppejä. Wiis warmaa tärppii muistaaxeni laskin. Kaikki tuli ku oli wapa kädessä, elikkä tunsin ja kuuliin hälykilikalilellon helinästä. Waan en tumpelo saanu tartutettuu. Mitä lie olleetkaan, särke, kiiske, appo, kivinillkka, kampela wai joku muu. 


Markulla ei tainnu litkassa tapahtuu mitään, ei etes kalustotappioita. Meitsikii wältty niiltä täl x:aa.

Paikan waihto. Ajoimme tuulensuojaisen paikan ohi, jossa sopiwasti nökötti laiturikii, Eiku sinne. Sillalta olimme katsastawinamme pohjan olewan hiekkapohjan tuntuista, siis kampelaa ylös, kilohinnat alas, daun daun daun, kreit, nais.


Ja paskat mikää kilohinta  alentunu. nous waa. Markku lyhens kas x:aa litkaansa ja meitsillä iha kirjaimellisesti lähti homma lapasesta ku riwakassa heitossa mahollisimman piiiiitkäääääälle lipes wapa käessä olewan kynsikkään takia woimakkaasti puulaiturille tömähtäen ja kampi katki, tiätty. Ei tärpin tärpii. Jaeiku eteenpäin.



Siitä jo tutux tullut satakybätäpöwarma paikka antoi ekat sen päiwän saaliskalat, meitsille täplis ja Markulle kolme särkee. Ei paha, wältyttiin kiwuilta, ihanaa.


Olin päiwän aikana ollu yhteydessä http://heittokalatarantella.blogspot.com/ kanssa ja tossa waiheessa ilmottiwatten aloittaneensa oman kampela-/kivinilkkametästyxensä siinä ihan wähän matkan päässä meijän sen hetkisestä olinpaikasta. Ei warmoja treffejä sowittu waan tuumattin et katotaan miten homma etenee kummallakin kisassa olewalla joukkueella ja päätetään sit sen jälkeen mahdollisista palkintoseremonioista. Eihän kalastus ilman kowaa kisaa ja kyyneleitä aiheuttawejä pettymyxejä ja pitkäaikaiseja traumoja oo yhtään mitään.



Siinä ootellessa woorotellen haawilla kerättin Markulle kuwattawax niitä sairaita walkopallomahaseja, - kylkisejä-, pyrstösejä kolmipiikkiyxiloitä. Tartuntawaaran wooxi en ite kuwannu niitä. Lekuri ku on jo todennu meitsillä kax tautii, toinen on säärejen hermoratawauriot ja toine o, no mikä witun dementia se ny olikaa. No kylse joxus muistuu  mieleen, ehkä. 

normi, tiine narttu, Markku tarkisti, mätiä sisälla
normi, sukupooli announ


Waihdoimme siitä sit taas paikkaa tapahtumejen wähyyden wooxi.

Ja siellähän ei sit tapahtunu meitsillä yhtään mitään. Markulla sentään matoja häwis koukuista, onx se ny mikää hywä juttu, en tiiä. Mitää ei tullu ylös. Todettiin siinä waiheessa kaloilla wissiin olewan wälikausitakit päällä.



Todettin et kylne wissiin odottelee jäätä ewejän päälle katox ennen seuraawaa sööntikautta ja päätimmä lähtee koteihimme söömään anhkiaiseja. Nam, maiskis, röyhhh. Soitin siinä waiheesa Tarantelloille ja kerroin antawamme luowutuswoiton heille. Siinä waihees oltiin kyl heenosa johosa, Antti kertoi et just yx appo oli antautunu heijän mestallaan. Laji- ja kplmäärä kirkkaasti meillä hallussa. No oltiin kyl oltu enempi aikaa yrittelemässäkii. .Eiku kireet siimat heille ja palkintoseremoniat (ehkä) joskus.

Elikkä yx täplis meitsille, Markulle kolome rutilus rutilusta ja molemmille kolmipiikkejä tieteellistä tutkimusta warten haawilla ja kalustotappioita. Ei olleskaan hoonosti. Josko wiel x:n tai pari käwis. Eipä haittaa jos jää jään päällekii ens woodelle. On täs omasta mielestämme ihan kiitettäwästi yritelty ja joskus ihan oikeesti ilosesti yllätytty ku on hywinkii tullu ja toiwottuja lajejakii, onnella tai taidolla, mitä wälii. Kalastus on kiwaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti