Airistolla marraskuun lopun lämpöwirtauxessa

Aika mälsä oli ennuste Airistolle ma 21.11.2011, lounaistuulta 5 m/s, sateen todennäköisyys 90 %, mut kuitenkii lämpöö 7 graadii yli nollan. No silti mentiin ku Markulla oli kokous klo 12:30 alkaen


Ammattiopisto Livia, Kalatalous- ja ympäristöopisto
Kalakouluntie 72
21610 Kirjala

eli pakkotyökalastusmatka. Otin siis palkattoman wapaan päästäxeni mukaan wähän "tuulettumaan" eri wesille ku normaalisti. Sääennusteen mukaan waatetta tuli mukaan normaalia enemmän, wähä joka lähtöön.

Matkalla sen werta koukattiin et päästiin käwäsemassä kahweella jossain muualla ku AABEECEEllä.

http://www.kasvihuoneilmio.fi/yritys/sijainti

Suosittelen taukopaikkaa kaikille. Käykää kokemassa. Oltiin just sopiwasti aukeemisaikaan ja saatiin siis niin tuoretta munkkiwa ku waa mistään woi saada. Piti iha puhallella ennen ku laitto herkkupalan suuhunsa.






Hywissä ajoin oltiin perillä ja meitsi siirty kalastelemaan Koulun laiturin kupeeseen parkissa olewejen wenhojen lähettywille.

Pikkasen inhottawasti tihutteli wodaa just silleen et kasteli parhaalla mahdollisella tawalla. En wiittiny pitemmälle lähtee autolla kurwaileen ja muita paikkkoja etiskeleen ku Markkukii ennusteli lyhyehköä kokousta. Siitä waa pohjalitka weteen oottaan jotain öttiäisejä

ja samalla pilkillä laiturin kupeesta kokeilemaan mitä sielt läheltä pohjaa löytys. Pinnassa uiskentelewat tuhannet pikkukalat antoiwat toiweita appojen ja kenties kuhankin läsnäolosta.

No ekana kuitenkii löyty särki.





Sieltä sit wähä niinku yllättäin särkejen ja appojen wälissä ampas pilkin koukussa olewaan matoon ja koukkuunkii kii seipi merkkinen särkikalamme. Wähä aikaa ihmeteltyäni, tutkittuani ja wertailtuani saameihini särkeihin uskoin WahWasti lajimäärityxeeni. Markkukin sen omalta osaltaan totesi todexi sawuttuaan paikalle kokoukxen loputtua. Siisti juttu.

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/seipi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=seipi&srs=EPSG%3A3067&y=6696223&x=243505&lang=fi

wertailukohteet

Pienen pasurinkii onnistuin taidolla koukuttamaan ;-)



















Siitä sit läximme kohti Airisto Strandin laitureita, ja nimenomaan sitä kampelalaituria. 

Päästyämme laiturille näky hywin parin metrin sywässä wedessä hieno hiekkapohja jossa oli jotain kaswillisutta siellä täällä. Mainio paikka lätysköille. Siispa taas pohjalitkat pyyntöön. Markku omaansa kelaili hiljalleen lähemmäs itseään ja ihan laiturin tuntumassa tuns jonku nyswääwän ja nosti wisun ylös wedestä.

Eka saalis ei ollu kampela waan mustatokko, komee 85 mm pitkä hemmo, kaunis.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=mustatokko&srs=EPSG%3A3067&y=6689370&x=229290&lang=fi

Samalla kun kalastelimme pidimme tarkasti silmällä toisella laiturille oleskeleweja kuutta ns. kalastajaa jotka oliwat litkaawinaan silakkaa.

Waan ei mitään (lähes) noussut pintaan. Parilla hemmolla kerran wälkehti yx tai kax hopeekylkee. Jatkoimme litkaustamme kaikessa rauhassa. Jos näkyis enemmän liikettä kerkeisimme hywin mukaan silakkakarkeloihin. Sadekin oli kokonaan poistunut maisemeista ja kallio suojasi meidät kokonaan tuulelta. Oli lähes kuuma. Ja aika yli marraskuun puoliwälin. Jossain mättää..






No appoo ja särkee oli saaliinamme. Kerran tärähti oikein kunnolla ja oli lähes waikeuxia "hallita" siiman päässä olewaa saalista. "Iso särki" sanoin Markulle ku kysäs et mikä o ja tarwiiko haawii. Wäärässä olin. Tuli kax ISOo särkee. Sixhän se waikeeta oli ku saattoiwat hetkellisesti jopa rynnätä samaan suuntaan weden alla. Noen ottanu kuitenkaa graavikalax. Päästin takasin.

No toisen kerrankii tärähti wiel kunnollisemmasti. hetken riemua kesti. Sit litka tarttu pohjaan ja kun onnex sain irti ei tuntunu enää wastustelua. Oli saalis wäsähtäny. Sain kunnialla sen ylös.

Markullakii tärähteli ja joka toinen täräys oli kampela. Siis siinä waiheessa ku kalaa ei wiel näkyny. Lähenmpänä tapahtu lähes neitseellinen lajimuutos ja ylös tuli appo tai särki. Mut hei, wahwaa uskoo tarwitaan näis harrasteis. Muute woi saman tien jäähä himaan sohwaperunax.





Aikamme siinä kalastettuamme ilta waa hämärtyi kohti pimenemistään. Oltiin jo päätetty et suurin piirtein warttitunnin päästä lähetään lampsiin kohti autoo ko tuli meitsin päiwän ehottomasti kowein täräys, KABOOM, hywä et wapa pysy kädessä, raiwokasta tempoilua n. 5 sekkaa ja litka pohjassa kiinni. Ei muuten sit tullukaan ylös muuta ku litkan yläpainot, koukut ja alapainot jäi Ahdin waltakuntaan. Toiwottawasti täräyttänut kala ei onnistunut koukuttamaan itteensä niin etteikö olis päässy wapauteen. Siihen lopetimme rauhallisessa paikassa kalastelumme. Markkukin nosti oman pyyntönsä ylös wedestä.

sallittu kuitenkin fongaajille

Ja pimeä ajomatka kohti kotikuntejamme saattoi alkaa. Noin kahentoista tunnin kiwa reissu siitä kehkeytyi, taas jälleen x:n. Markun annoin saada ilon siistiä omassa kotonansa kaikki saamamme ahwenaiset.